Lintukoto muutti Lietoon

Lauri Tähkän Aurakadulla ollut hirsinen Lintukoto purettiin. Sen osti taiteilija Outi Puro, jonka MUM’s tuotteita Lintukodossa muun muassa myytiin. Puro on tehnyt kierrätyksestä ja reilusta muotoilusta itselleen työpaikan.

Kaikki muistavat kaupungintalon puistossa olleen hauskannäköisen mustahirsisen Lauri Tähkän Lintukodon, jossa myytiin kaikenlaista designia. Kohta se saa uuden kodin Liedon Ilmarisista.

– Se oli oikeastaan vitsi, josta tuli totta. Lauri ihmetteli, että mitä sen mökin kanssa pitäisi tehdä ja minä sanoin, että myy mulle, minä tarvitsen kotia. Jokainen ruuvi ja villanpalanen ovat tallessa. Se on sellainen oma kierrätysprojektini, kertoo Outi Puro.

Hän on nainen MUM’s tuotemerkin takana. Kierrätyksestä siinäkin on paljolti kyse. Puro suunnittelee erilaisia tuotteita – mattoja, koriste-esineitä, lamppuja, koruja – ja sitten ne tehdään kierrätys-, ylijäämä tai luonnonmateriaaleista kehittyvissä maissa. Ja reilun muotoilun periaatteella:

– Minä vastaan mallistoista ja ulkomailla tekijäpaikoissa on reilun kaupan merkki. Raha jakaantuu niin, että puolet menee sille, jonka kanssa siellä hoidetaan yhteistyötä ja puolet varsinaiselle työn tekijälle. Hän on useimmiten nainen. Meillä ei myöskään ole ihmisiä palkattuina, vaan korvaus on aina työkohtainen. Se takaa myös tavaroiden laadun.

Afrikasta Turkuun

Koko homma alkoi Afrikasta, mutta nykyään tuotantoa on Intiassa, Boliviassa ja Kamputseassa. Ja nyt myös Suomessa, kun on käytetty kaupungin työkeskuksen ihmisten palveluja.

Työkeskuksen?

– Se projekti liittyi Lintukotoon sikäli, että Lauri Tähkällä oli sellaisia bändin taustalla olleita isoja pressuja, joita ei enää käytetty ja mietittiin, mitä niille voisi tehdä. Päätettiin tehdä signeerattuja keräilynalleja. Minä suunnittelin ne ja sitten työllistimme maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä tekemään niitä.

Eli samalla tavalla toimittiin ja kierrätettiin kuin muuallakin:

– Esimerkiksi Intiassa on isoja tehtaita, joilta ostamme ylijäämäsilkkiä, ja kun ne ovat aina pieniä paloja, niin niistä tehdään vaikkapa koruja. Eläinhahmokoristeita on tehty ylijäämäpuhelinlangoista. Käytännössä se menee niin, että minä lähetän paikan päälle joko prototyypin tai piirustuksen. Ja aina sieltä tulee jotain hienompaa kuin se minun mallini!

Vuoden ajan pullaa

Outi Puro on alun perin kuvaamataidon opettaja ja sittemmin valmistunut silloisesti Piirustuskoulusta myös kuvanveistäjäksi. MUM’s lähti liikkeelle alun perin taideprojektina vuonna 2006, kun Puro kävi Afrikassa leipomassa pullaa.

Siis kävi oikeasti:  

Se oli projekti, jossa kävin leipomassa vähän siellä sun täällä, Afrikan lisäksi muun muassa WAMissa ja Helsingin rautatieasemalla. Lisäksi leivoin pullaa vuoden ajan joka päivä perheelle. Siinä oli vähän ideana yhdistää luovuutta ja perhe-elämää.

Ja oli siinä se kierrätysaspektikin:

– Pulla oli hyvää materiaalia, koska sitä voi muotoilla ja sen voi jälkeenpäin syödä. Jos jotain jää jäljelle, sen voi syöttää linnuille. Olen aina arvostanut kierrätystä: maailmassa on tavaraa ihan tarpeeksi. Mutta kierrätysmateriaalista pitää tehdä hyvännäköisiä tuotteita, sellaisia joista ihmiset tykkäävät ihan sen itse tavaran takia. Kierrätys on vain ikään kuin kruunu sille työlle.

Entä koska se Lintukoto on pystyssä?

– Se on aika nopea pystyttää mutta katsotaan nyt, miten rahat riittävät – toiveena olisi että jouluna olisi kamiina jo lämmittämässä! Siihen pitää rakentaa myös pieni lisäsiipi, että pojat mahtuvat nukkumaan. Pienihän se on, mutta toisaalta onpahan sitten vähäiset lämmityskustannuksetkin!

Roope Lipasti