Piirros: Anton Lipasti


05.12.2024 | Talvilehti - Matti Mäkelä

Pahuutta, verta ja idiootteja

William Shakespeare kirjoitti Macbethin 1600-luvun alussa. Sen teemat vallanhimon tuhoavasta vaikutuksesta ovat edelleen valitettavan ajankohtaisia.

“By the pricking of my thumbs, Something wicked this way comes.” (“Kämmenpäätä kutittaa, paha saapuu oven taa.”)

Macbethille tulevaisuutta ennustavien noitien näkemys tuntuu kuvaavan tämän päivän uutistulvaa, jossa pahaa tulvii tuutista jatkuvasti: Putinin Venäjän barbarismi, Trump ja uskonnollinen äärioikeisto Yhdysvalloissa sekä populistipuolueiden nousu Saksassa ja muualla Euroopassa osoittavat, että elämme – taas kerran – aikaa, jolloin liian monet kansalaiset uskovat liian yksinkertaisiin totuuksiin ja liian monet poliitikot hakevat omaa etuaan kansakunnan edun sijaan. Yhdysvalloissa Macbethin korvaan tuhoisia ideoita kuiskuttelevia noitia ja Lady Macbethiä edustavat Elon Musk ja lukemattomat MAGA-poliitikot. Putin on ilmeisesti ammentanut harhaisen maailmankuvansa nuoruutensa Neuvostoliitosta ihan omaehtoisesti, mutta saaden sille toki jatkuvasti vahvistusta lakeijoiltaan.

Vahvoihin johtajiin uskovilta ja heistä hyötymään pyrkiviltä unohtuu usein, että pahat voimat ovat lähes poikkeuksetta historiassa karanneet ovelimpienkin juonittelijoiden käsistä. Esimerkiksi kosmologi Kari Enqvist näkee populismin lähes luonnonvoimaisena pahuutena: ”On kuin populismia ajaisi gravitaation kaltainen voima: se panee putoamaan kiihtyvällä nopeudella yhä syvemmälle pimeyteen.”
*
“Out, damned spot; out, I say.” (“Pois siitä, kirottu läiskä – pois, minä sanon.”)

Lady Macbeth kannustaa miestään murhatöihin, mutta ei itse kestä syyllisyyden taakkaa, vaan päätyy lopulta pakonomaisesti pesemään kuvitteellista verta käsistään. Tällaista synnintuntoon tulemista on tuskin odotettavissa Putinilta ja hänen hallintonsa muilta sotarikollisilta, mutta länsimaiden johtajat saattavat vielä joutua kohtaamaan oman pelkuruutensa seuraukset.

Amerikkalaisen historioitsijan Timothy Snyderin mukaan me elämme nyt vuotta 1938, ja jos me annamme Ukrainan hävitä, siirrymme vuoteen 1939. Snyderin huoli ja turhautuminen on ymmärrettävää, sillä esimerkiksi Yhdysvaltain presidentiltä Joe Bidenilta kesti lähes kolme vuotta myöntää Ukrainalle lupa käyttää pitkän kantaman ohjuksia Venäjän maaperällä. Siihen saakka Ukraina joutui – kuten asiantuntijat asiaa kuvaavat – sotimaan toinen käsi selän taakse sidottuna.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz julisti puolestaan jo sodan alussa, ettei halua olla uusi keisari Vilhelm, joka vei Saksan ensimmäiseen maailmaansotaan. Todellisuudessa Scholzilla on suurempi mahdollisuus nousta 2020-luvun Neville Chamberlainiksi (Chamberlain oli Englannin pääministeri, joka vuonna 1938 teki diilin Hitlerin kanssa ja julisti vajaa vuosi ennen toisen maailmansodan syttymistä ”rauhaa meidän ajallemme”).

Länsimaiden olisi ehkä taas kerran hyvä muistuttaa itseään irlantilaisen kirjailijan ja valtiomiehen Edmund Burken sanoista: ”Paha saa vallan, kun hyvät ihmiset eivät tee mitään.”
*
“It is a tale. Told by an idiot, full of sound and fury, Signifying nothing.” (”Se on hullun loru, täynnä huutoa ja vimmaa, mutta mieltä vailla”)

Macbethin kuuluisaa monologia on siteerattu usein kuvattaessa vaikkapa Donald Trumpin tai Argentiinan populistipresidentin Javier Milein sekavia ja sinne tänne poukkoilevia vihantäyteisiä puheita. Lainaus on tietysti kuvaava, vaikkakin asiayhteydestä irrotettu (Macbeth pohtii vääjäämättömän lopun lähestyessä elämän ja sen saavutusten turhuutta, ei kansankiihottajien retorisia kykyjä).

Joka tapauksessa 1900-luvun ja kuluvan vuosisadan vimmaiset ja äänekkäät – ja pääsääntöisesti vailla järkeä olleet – suuret johtajat ovat osoittaneet oikeaksi Mika Waltarin Sinuhen suuhun laittaman varoituksen, jonka mukaan maailmassa ei ”ole mitään kauheampaa ja vaarallisempaa kuin faaraoiden unet, koska ne kylvävät verta ja kuolemaa, ja lihottavat vain krokotiileja”.

Teksti: Matti Mäkelä
Piirrokset: Anton Lipasti

• Macbeth Turun kaupunginteatterissa. Ensi-ilta 31.1.2025.
• Shakespeare-suomennokset: Matti Rossi (2004).
• Kari Enqvist: Kaikkien kukkien pitää antaa kukkia, mutta joukossa on aina myös rikkaruohoja. YLE 17.2.2021.

Satunnainen juttunosto

Juttuarkisto
Turun Aika -näköislehti

Turun Aika -näköislehti

Lue näköislehti