09.12.2020 | Talvilehti - Roope Lipasti

Papukaijojen ja pesukarhujen Turku

Kun talvet muuttuvat leudoiksi ja vetisiksi, mitä se tarkoittaa kaupungin eläinten kannalta? Kuka voittaa, kuka häviää?

– 2050-luvulla meillä on täällä brittien nykyinen ilmasto, paitsi että sen lisäksi on pimeää, sanoo dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopiston biologian laitoksesta, eikä valitettavasti vaikuta vitsailevan. Mutta niinhän se alkaa olla jo nyt: talvet ovat oikukkaita Turussa, lunta ei ole nimeksikään ja talvi on muuttunut jonkinlaiseksi ikuiseksi marraskuuksi.

Kaupungin eläinten kannalta se ei kuitenkaan ole vallan paha juttu:

– Asia menee pikemmin niin päin, että kaupunkiin tulee jatkuvasti uusia lajeja, mutta harvemmin niitä poistuu sieltä. Vuonna 1900 Turussa ei ollut esimerkiksi variksia, oravia, rusakoita eikä siilejä, Vuorisalo sanoo.

Kaupunkiin siis mahtuu uusia tulokkaita, ja lämmön mukana niitä on myös tulossa: lintujen osalta esimerkiksi on jo nyt tavattu tulipäähippiäisiä ja jalohaikaroita, molemmat lajeja, jotka Vuorisalon lapsuudessa olivat Etelä-Euroopan ihmeitä. Niin ikään syyriantikka ja sininärhi ovat uusia lajeja, joskin sininärhiä oli Suomessa 1700-luvulla mutta sitten ne hävisivät, kenties 1800-luvun puolivälin kylmien aikojen tähden. Nyt ne kuitenkin saattavat olla tulossa Suomeen ilmaston lämmetessä. Komeaa kattohaikaraakin odotellaan.

– Myös uusia nisäkkäitä on jo tullut, kuten kultasakaali, joita tulee varmasti lisää. Ajan kysymys on, milloin me saamme pesukarhuja, niitä on jo Etelä- Ruotsissa. Itse odotan, milloin Suomeen tulee luonnonvaraisia papukaijoja: kauluskaijoja. Se on yleinen häkkilintu, mutta niitä on Keski-Euroopan kaupungeissa luonnonvaraisina, ja se on nimenomaan kaupunkipuistojen asukas.

Kakolanmäen naali

Häviäjiäkin leudot talvet tuovat: enää ei voisi kuvitellakaan, että näkisi Turussa naalin, jollainen ammuttiin Kakolanmäellä vuonna 1877. Alun perin naalikannan romahdutti turkismetsästys. Kun lumettomuus lisääntyy ja routa vähenee, se heijastuu myös esimerkiksi käärmeiden ja siilien sekä pikkujyrsijöiden elämään, jotka eivät pääse enää hangen alle pakoon petoja:

– Siilit kärsivät etenkin lämpötilan vaihtelusta, eli siitä, että lumi sulaa niiden talvipesään ja sitten vesi jäätyy taas, Vuorisalo sanoo.

Kaupunkilaisten kasvava vihreys ei myöskään ole eläimille pelkästään hyvä asia:

– EU:n alueella biojätehuolto on sen verran hyvää, ettei kaatopaikoille enää kipata samalla tavalla ruuan tähteitä kuin ennen, mikä on vähentänyt rottia. Se taas on romahduttanut kaupungin lähialueiden huuhkajakannan. Eläinten kannalta myönteistä tänä vuonna on toisaalta ollut, että kun ihmiset ovat koronan vuoksi olleet kotona, piharoskiksiin on mennyt enemmän ruokaa löydettäväksi.

Teksti: Roope Lipasti
Kuvat: Petteri Mero

 

Turun Aika -näköislehti

Turun Aika -näköislehti

Lue näköislehti