Penkkiurheilun perusteet
Olympialaiset, jalkapallon EM-kisat, formulakausi ja monet muut tapahtumat tekevät tästä kesästä penkkiurheilijan kulta-aikaa. Listasimme lajin avainasiat vasta-alkajille.
1. Tärkeys
Penkkiurheilu on urheilulajeista tärkein, sillä ilman sitä ei olisi olemassa muita urheilulajeja vaan huippu-urheilijatkin alennettaisiin pelkiksi omaksi huvikseen kuntoileviksi kuolevaisiksi. Väitteen todisteeksi riittänee se, että kaikki syystä tai toisesta itseään maailman suurimmaksi urheilutapahtumaksi väittävät (olympialaiset, jalkapallon MM-kisat, Superbowl) viittaavat itsekehuissaan aina katsojien – eivät urheilijoiden – määrään.
2. Ylpeys
Penkkiurheilija on ylpeä omasta lajistaan. ”Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji”, sanoo futisfani, mutta ei silti saa seinäjokelaista häpeämään omaa lajivalintaansa, sillä ”pesäpallo on miesten laji”.
3. Nurkkakuntaisuus
Ylpeydestä on vain pieni askel nurkkakuntaisuuteen, jota on usein pidetty penkkiurheilun helmasyntinä. Syyte on epäoikeudenmukainen, sillä jos penkkiurheilijat seuraisivat urheilua vain niiden viihde- tai esteettisen arvon takia, moni suomalainenkin urheilulla leipänsä tienaava olisi työttömyyskortistossa. Vai väittääkö joku katsoneensa murtomaahiihtoa tai miesten 50 kilometrin kävelyä muiden kuin isänmaallisten syiden takia?
4. Projisointi
Kun normaalielämässä muiden syyttelyä ja omien erehdysten unohtamista pidetään pikkusieluisena, niin penkkiurheilussa siihen suorastaan kannustetaan. Pienet virheet työ- tai siviilielämässä unohtuvat, kun muistaa, miten Ville Siren Turun MM-kisoissa 1991 syötti kiekon Mats Sundinille pelin viimeisellä minuutilla.
Mihin tarvitsemme Tiitisen listoja, kun meillä on kiekkoleijonat?
5. Hyödyntäminen
Jos on syyllisten löytäminen kivaa, niin vielä mukavampaa on ylpistyä toisten saavutuksista. Ilman yhdenkään hikipisaran vuodattamista penkkiurheilija voi omia itselleen niin jääkiekon MM-kullan kuin Lasse Virenin olympiavoitot.
6. Voima
Penkkiurheilun voima on uskomaton. Filosofi Esa Saarinen väitti aikanaan jääkiekon MM-kullan palauttaneen suomalaisten uskon itseensä ja nostaneen maamme lamasta. Uhkaavan laskusuhdanteen edessä hallituksen kannattaisikin ehkä panostaa veronkevennysten sijaan kiekkojoukkueemme leirityksiin.
7. Raakuus
Penkkiurheilu on kaikista inhimillisen toiminnan muodoista julmin. Paholaisen tavoin urheilu houkuttelee ihmisen uskomaan mahdottomaan, ja vie unelman käsistä juuri kun se näyttää saavutettavalta. Näin muisteli Pelé pikkupoikana radiosta kuulemaansa vuoden 1950 jalkapallon MM-kisojen ratkaisuottelua: ”Sitä päivää en unohda koskaan, sitä tunnetta en tule koskaan tuntemaan uudestaan. On kuin Brasilia olisi hävinnyt sodan jossa se oli oikealla asialla, eikä ainoastaan hävinnyt, vaan hävinnyt häpeällisesti ja monien ihmisten kuollessa.”
8. Viha
Mutta Pelé jatkaa: ”Ja silloin tiedän että ammattini on valittu…Jonain päivänä, sen vannon, kostan itse Uruguaylle.”
9. Usko ja toivo
Vaikka penkkiurheilijan elämässä satunnaisia voittoja ja onnen hetkiä aina seuraavat väistämättömät tappiot ja epäonnistumiset, hän ei kunnon uhkapeliaddiktin tavoin anna järjen tai kohtuullisuuden vaateiden koskaan hämärtää uskoaan tulevaisuuteen. Tämän vuoksi jokainen itseään kunnioittava turkulainen penkkiurheilija luottaa siihen, että hänen elinaikanaan Turussa juhlitaan vielä kiekkomestaruutta.
10. Rakkaus
Mutta suurin kaikista on rakkaus. Suomalaisissa futispiireissä kiertää tarina miehestä, joka muiden pikkupoikien tavoin valitsi 1970-luvulla itselleen suosikkiseuran Englannin liigasta. Onnettomuudekseen hänen valintansa kohdistui Ipswichiin, jota hän edelleen kanssaihmisten pilkasta huolimatta kannattaa, vaikka kukaan muu ei enää tiedä millä sarjatasolla joukkue pelaa.
Teksti: Matti Mäkelä
Kirjoittaja on turkulainen vapaa toimittaja.
