Puhutko koiraa?

Turussa puhutaan eniten suomea, mutta toiseksi eniten koiraa. Sitä puhuu äidinkielenään karkeasti arvioiden 30 000 nelijalkaista. Niin suuren vähemmistön kielen alkeet kannattaisi kaikkien osata.

Kirjailija Reetta Niemelää sekä kuvittaja Anni Nykästä yhdistää paitsi rakkaus koiriin, myös halu ymmärtää niitä ja levittää tätä ymmärryksen sanomaa muillekin. Niinpä he kirjoittivat yhdessä koko perheelle suunnatun tietokirjan Parhaat ystävät.

– Kirjan avulla voi koettaa syventyä ymmärtämään vivahteikasta tapaa, miten koirat puhuvat. Aika pienillä asioilla pystyy esimerkiksi vähentämään koiran ahdistusta ja pelkoa, Niemelä miettii.

Anni Nykänen oli tykönänsä pyöritellyt vähän samanlaisia asioita, joten kun kaksikko pääsi yhteen, syntyi hauskasti kuvitettu tietoteos, joka paitsi opastaa, myös laittaa miettimään ylipäänsä ihmisen ja koiran suhdetta.

– Kun esimerkiksi koira tekee jotain sellaista, mitä se ei saisi, niin voi kääntää asian toisin päin ja miettiä, mitä se sitten oikein saa tehdä. Se oli ainakin minulle käänteentekevä juttu. Koiralla on esimerkiksi tarve pureksia ja silputa, joten pitää antaa sille luvallista pureksittavaa. Ei pidä keskittyä negatiiviseen, vaan pitää ymmärtää, miksi koira tekee asioita, sanoo Nykänen.

Kuuntele kaveria

Molemmat vannovat positiivisen pedagogiikan nimeen. Perinteisestihän on ajateltu eläinten kouluttamisesta niin, että eläimille pitää olla kova ja että kouluttaja ei saa esimerkiksi olla epävarma. Mutta ei se niin ole:

– Herkkyys päinvastoin on hyvä asia – ja näiden asioiden taustalla on ihan tutkimustieto. Rangaistuksen käyttö onkin onneksi pikku hiljaa häviämässä, Niemelä sanoo.

Itse asiassa analogia lasten kohtelemisen historiaan on aika selkeä. Nykyään lasten tarpeita kuunnellaan, mutta ei aina ole ollut niin. Koirat eivät tietenkään ole lapsia, mutta samalla lailla niiden elämästä voi tehdä paremman, jos niiden tarpeita kuuntelee. Ja kun kerran suurin osa koiranomistajista joka tapauksessa pitää niitä perheenjäseninä, niin miksipä sitten ei opettelisi kuuntelemaan?

– Jos kuuntelet, mitä koirasi haluaa kertoa, niin se kertoo. Ellet taas ikinä kuuntele, ei se kohta vaivaudu yrittämäänkään ja masentuu, Nykänen miettii.

Oikeus omaan kehoon

Koiran ymmärtämisessä hyvä alku on muistaa, että se on koira. Se ei esimerkiksi kykene kummoiseenkaan järkeilyyn, ja silti siltä vaaditaan ihan hirveästi:

– Pitää olla lenkkikaveri ja ystävä ja lasten kaveri. Joka paikassa on osattava käyttäytyä, eikä haukkuakaan kernaasti saa, eikä ylipäänsä tehdä paljon mitään. Kotona pitää odottaa yksin kahdeksan tuntia ja senkin jälkeen pitäisi olla mahdollisimman näkymätön, Niemelä luettelee.

Itse asiassa koirilla on niin vähän valtaa omaan elämäänsä, että yksi hyvä askel parempaan koiranelämään olisi antaa lemmikille edes jotain mistä se saisi päättää. Siinä auttaisi jos ihminen osaisi puhua koiraa edes vähän:

– Yksi tärkeä asia olisi esimerkiksi kehorauha, eli että koira saisi itse kertoa ja päättää, milloin sitä sopii koskettaa, Niemelä sanoo.

Ja onhan muutakin:

– Koiran voi opettaa vaikka kertomaan, haluaako se mennä vain käymään pihalla, vai pitäisikö päästä oikein lenkille. Tai voi olla kolme puruluuta joista se saa valita yhden joka tänään maistuisi. Se on vähän sama kuin lasten kanssa: eivät hekään saa päättää laitetaanko pipo vai ei, mutta saavat päättää laitetaanko sininen vai punainen pipo, Nykänen jatkaa.

Teksti ja kuvat: Roope Lipasti

*

KAINALOJUTTU:
Koira-aakkosten alkeita

Kielellä kuonon lipaisu ja silmien siristäminen
Jos koira kokee tilanteen, vaikka koskemisen epämukavaksi, niin nuo ovat sen merkkejä. Jos se vielä kääntää pään pois, niin epämukavuus pahenee. Seuraavaksi alkavatkin sitten kiristyä huulet ja leuka.

Haukottelu
Keskellä päivää haukottelu kertoo siitä, että nyt on vähän turhankin jännää. Koira yrittää laukaista jännitystä ja rentoutua haukottelemalla.

Silmänvalkuaiset näkyvät
Älä tule lähemmäs. Jos silmänvalkuaiset näkyvät vaikkapa valjaidenpukemistilanteessa tai vastaavassa, niin sitten pitää perääntyä ja yrittää uudelleen vähän päästä, kun tilanne on rauhoittunut.

Hyppiminen
Hyppiminen voi olla iloa, mutta se voi tarkoittaa myös, että koira on turhankin kiihtynyt. Jos häntä menee ihan propellina, se on riemua. Ylipäänsä iloinen koira on rento – optimistinen fiilis näkyy päälle. Suu voi olla vähän auki, leuka ei ole jäykkä.

Leikkisyys
Kieli on rento, kaikki olemuksessa on pehmeää ja koira liikkuu pompahdellen

Rauhallinen koira…
…liikkuu rennosti, häntä heiluu loivasti

Pusutteleva koira
Pusuttelee, häntä vipattaa – koira ei kuitenkaan ole iloinen, vaan pikemmin epävarma ja varmistelee turvallisuuttaan Hännän heilutus ei aina kerro ilosta.

Älä koske
Odota, että koira tulee haistelemaan. Silloin voi esimerkiksi silittää harteita ja rinnuksia, ei päätä. Silityksen voi tehdä alkuun niin, että koskee hyvin lyhyesti. Jos koira katselee muualle, se ei ole tykännyt kosketuksesta. Jos se taas tulee lähelle ja katsoo kohti, niin se haluaa lisää.

Koira menee maahan lenkillä, kun toinen tulee vastaan
Maahanmenijä ei välttämättä halua tutustua vastaantulijaan. Se viestii, ettei ole pelättävää ja tekee itsensä pieneksi, rauhoittaa tilannetta. Luonnossa kävisi niin, että koirat kiertäisivät toisensa, mutta kadulla sellaista mahdollisuutta ei ole. Siksi voi joskus tulla hyökkäysreaktio, kun toinen ei ikään kuin kuuntele viestiä – koska ei voi.

Kun tutustuu koiraan…
…kannattaa kääntyä vähän sivuun, antaa koiran tulla haistamaan, jos se tahtoo. Ei kannata tunkea kättä sen kuonoon – kyllä koira haistaa ilmankin, käden ojentaminen on kädelliselle luontainen liike, mutta koira voi tulkita sen myös väärin. Vasta myöhemmin, kun on tutustuttu, voi mennä kyykkyyn ja tehdä lähempää tuttavuutta.