Pulassa

Kun Suomessa viimeksi oli lama vuosituhannen taitteessa, isoäitini käytti siitä lapsuudestaan tuttua nimitystä ”pula”, siis pula-aika.

Nyt se on täällä taas: valtiovarainministeriö jo ehti ennustaa Suomen vajoamista taantumaan, ja samaan aikaan kaikki muukin tuntuu menevän päin seiniä, euro hajoaa, EU hajoaa, leivänpaahdin hajoaa, viljan hinta ja meren pinta kohoavat.

Oikeastaan vain heinäsirkat puuttuvat, joten mitä jos tämä surkeuden kunniaksi uskottaisiin isoäitiäni ja ryhdyttäisiin viettämään oikein kunnon perinteistä pula-aikaa?
*
Pula-aika on nimittäin, uskokaa tai älkää, aika trendikästä. Esimerkki: kun tyylitietoinen ihminen nykyään menee kahvilaan, hän näkee kauheasti vaivaa voidakseen tilata mitä tahansa muuta kuin tavallista kahvia. Siis ihan kuin pula-aikana, jolloin kahvia keitettiin ainakin sikurin-, voikukan-, juolavehnän-, peltovalvatin- ja vehkanjuurista – tai ihan vain viljasta.

Ja leipä sitten? Karppaus ja muu ruokavalion hankaloittaminen käy ylivoimaisesti helpoimmin pula-ajan herkulla, pettuleivällä joka on superfoodia eikä sisällä huonoja hiilareita. Myös pihlajanmarja- sekä kaislanjuurijauholeivät pitänevät hoikkana siinä kuin männyn järsiminenkin.

Ekologisuus taas korostuu pula-ajan vaateratkaisuissa: ne tehtiin paperista, mikä on hyvin moderni ratkaisu: tyylikäs ja vähentää jätteen määrää.

Ja mitä tulee fossiilisiin polttoaineisiin, niin pula-aikana autot kulkivat puukaasulla eli häkäpönttömoottorilla, jotka eivät saastuta juurikaan. Now how hip is that?

Näin ollen pula-aika ei ole ongelma vaan ratkaisu. Se vain pitää kaupallistaa, minkä jälkeen Turusta tulee maailman trendipääkaupunki ja kaikki ongelmat ratkeavat.
*
Sitä odotellessa voi lukea vaikka tämän Mobilen tai sen korvikkeen osoitteessa www.mobile-lehti.fi. Tai sitten voi piipahtaa opintomatkalla Kuralan Kylämäessä 15.9., jolloin siellä vietetään pulapäivää!

Roope Lipasti
Mobilen kausilehtien päätoimittaja