Svengaako 2020-luku?
Uusi vuosikymmen on alkanut (sivuutetaan siis heti kärkeen ”ajanlasku ei tunne vuotta nolla” -fanaatikkojen jatkuva rähjääminen siitä, että uusi vuosikymmen alkaa vasta 1.1.2021), mutta millainen siitä on tulossa?
Vuosikymmen on yllättävän uusi keksintö, joka lanseerattiin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen (vai onko joku joskus kuullut puhuttavan vaikkapa iloisista 1840- tai 1670-luvuista?). Tämä johtuu siitä, että ennen vanhaan kaikki tapahtui tuskastuttavan hitaasti: esimerkiksi rautakausi kesti varovaisestikin arvioiden lähes miljoona vuotta – tällöin ei enää voida puhua sukupolvikokemuksesta. Jopa modernin maailman synnyttänyt, tieteeseen ja edistykseen uskonut valistuksen aika kesti lähes sata vuotta. Nykyään kukaan ei jaksaisi valistua niin pitkään.
*
Ensimmäinen varsinainen vuosikymmen oli siis iloinen 1920-luku, ilmeisenä vastakohtana synkemmälle seuraavalle vuosikymmenelle, jota leimasivat syvä lama, ääri-ideologioiden nousu ja toisen maailmansodan alkaminen.
Vuosikymmenten arviointi etukäteen tai jopa niiden kuluessa on kuitenkin vaikeaa, sillä moni asia muuttuu kymmenessä vuodessa ja omana aikanaan hyviltä vaikuttaneet ideat alkavat näyttää huonommilta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 1950-luku oli monille hienoa aikaa: sota ja lama olivat ohi, talouden nousu tarjosi työtä ja vaurautta. Jälkikäteen vuosikymmen on kuitenkin nähty harmaana pysähtyneisyyden aikana, johon kuuluivat vainoharhaiset kommunistivainot, rasismi ja ylipäänsä viha kaikkea erilaista kohtaan. 1950-luvun antiteesiksi muodostui sitten vapautuva ja svengaava 1960-luku, joka vannoi yksilöllisyyden ja rakkauden nimeen.
Yhden tai korkeintaan muutaman sanan kuvailut kokonaisesta vuosikymmenestä eivät tietenkään koskaan pääse lähellekään totuutta. 1920-luku ei ollut Yhdysvalloissakaan pelkkää iloa, vaan vuosikymmentä sävyttivät esimerkiksi kieltolain tuoma järjestäytyneen rikollisuuden raju nousu ja väkivaltainen rasismi erityisesti Etelässä (Ku Klux Klanilla oli 1920-luvun alussa yli neljä miljoonaa jäsentä).
Vastaavasti Italiassa Mussolini nousi vähemmän iloisine veikkoineen valtaan vuonna 1922 ja seuraavaa vuosikymmentä leimannut lama alkoi jo 1929. Samalla tavalla monet 1960-luvun keskeiset ilmiöt (kansalaisoikeusliike, beatnikit, rock) olivat edellisen vuosikymmenen tuotetta, ja toisaalta monista yhteiskunnallisista muutoksista huolimatta 60-luvulla naisten tai esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen oikeudet olivat valovuosien päässä nykypäivästä.
*
Miten sitten uusi, uljas vuosikymmenemme? Jyräävätkö diktatuurit ja totalitaariset valtiot? Romahtavatko demokratiat sisäisiin erimielisyyksiin ja populismiin? Lähteekö ilmastonmuutos lapasesta niin pahasti, että kyseessä on tuntemamme maailman viimeinen vuosikymmen?
Vai meneekö kaikki hienosti: Trump häviää vaalit, kiinalaiset liittyvät sankoin joukoin tukemaan Hong Kongia ja Kiinan kommunistinen puolue ilmoittaa järjestävänsä vapaat vaalit, ihmisten muuttuneet asenteet ja uudet teknologiat selättävät ilmastonmuutoksen ja tulevaisuudessa 2020-luku tunnetaan ihmiskunnan historian hienoimpana vuosikymmenenä ikinä.
Matemaatikko Nasim Talebin hahmottamien ”mustien joutsenten” eli ennakoimattomien mutta vaikutuksiltaan valtavien ilmiöiden vuoksi ennustaminen on kuitenkin vaikeaa. Eihän vuosina 1928 tai 2007 kukaan arvannut, että seuraavana vuonna kaikki hauska päättyy talouslamaan. Esimerkiksi brittilehti The Economist ennustaa, että tällä vuosikymmenellä ihmiskunta on keskimääräisesti historiallisen vanha, nuorten alkoholin käyttö vähenee edelleen ja autot alkavat lentää. Vanhusten vuosikymmen pitänee paikkansa, mutta kaksi jälkimmäistä ennustetta ovat jo epävarmempia: ehkäpä kuluttajat haluavat edelleen tuntea autostradan allaan ja nuoret alkavat kaivata tuikkua ilmastomurheeseen.
*
Koska maailman vauhti kuitenkin kiihtyy, niin ehkä 2020-luku jää viimeiseksi vuosikymmeneksi siinä mielessä, että jatkossa aikaa täytyy hahmottaa lyhyemmissä pätkissä. Ehkä joskus päästään jopa poptaiteillija Andy Warholin lanseeraamaan 15 minuutin aikasykliin, jolloin 4.1.2043 vietetään iloista aikaa klo 13.00-13.15, mutta sitten pitää keskittyä vartiksi ääriainesten aiheuttamien sotkujen globaaliin hoitoon.
Matti Mäkelä
